Fabio Capello, tunnettu entinen valmentaja, totesi tiukasti, että Juventukselta peruutetut Serie A -mestaruudet olivat epäoikeudenmukaisia, väittäen niiden olevan oikeutetusti ansaittuja. Hän muisteli, että yhdeksän Juventuksen pelaajaa edusti Italiaa MM-finaalissa vuonna 2006, korostaen joukkueen ylivoimaisuutta tuona aikana. Nämä huomautukset tehtiin, kun Capello valmistautui rooliinsa Laureus World Sports Awards -tapahtuman lähettiläänä, joka pidetään 21. huhtikuuta Palacio de Cibileissä Madridissa.
Haastattelussa espanjalaiselle sanomalehdelle El Mundolle Capello pohti uraansa ja ilmaisi, että jopa eläkkeelle jäätyään vuonna 2018 hänen intohimonsa jalkapalloa kohtaan säilyi horjumattomana. Hän huomautti, että jalkapallo tulee hänelle luonnostaan, vaikka hän yrittääkin osallistua muihin aktiviteetteihin, kuten matkustamiseen ja historiaan. Hän vertasi nykyisiä vapaa-ajan harrastuksiaan aiempiin kesiinsä tunnustaen, että hän löytää edelleen vain vähän poikkeamia urheilusta. ”Loppujen lopuksi olen mitä olen, jalkapalloilija ja valmentaja. En voi paeta sitä.”
Capello muisteli myös kahta jaksoaan Real Madridissa kausilla 1996/97 ja 2006/07, joiden molempien päätyttyä mestaruuksiin. Hän selitti syynsä lähteä ensimmäisellä kerralla palatakseen AC Milaniin saatuaan puhelun Silvio Berlusconilta. Capello selitti, ”Olin velkaa hänelle sen luottamuksen vuoksi, jonka hän osoitti urani alkuvaiheessa.” Hänen paluunsa Madridiin toi toisen mestaruuden huolimatta haasteista, mukaan lukien myrskyisä suhde presidentti Ramón Calderóniin. Hän painotti kunnioitusta valmennusfilosofiansa kulmakivenä sanoen, ”Kunnioitus tulee ensin. Meillä kaikilla on omat ongelmamme, mutta kunnioitus kaikkia klubissa on perustavaa laatua.”
Puhuessaan ajoista valmentajana Capello muisteli konfliktia pelaajien Predrag Mijatovićin ja Davor Šukerin kanssa. Hän oli aluksi kieltänyt viinin joukkueen aterioilla, mikä johti erimielisyyksiin, mutta päästi lopulta sopuun sallimalla pieniä oluita. Huoli heräsi, kun hän huomasi pelaajien olleen myöhään ulkona kriittisen kauden aikana. Hän keräsi joukkueen yhteen puuttuakseen asiaan, ilmaisi pettymyksensä ja ilmoitti, että jotkut pelaajat eivät voisi jatkaa seurassa tällaisissa olosuhteissa.
Capello käsitteli myös Raúlin valituksia, etteivät hänen joukkuetoverinsa syöttäneet palloa hänelle, aluksi vähätellen asiaa, kunnes tarkasti otteluvideot. Varmistettuaan Raúlin väitteet hän uhkasi rikollisia pelaajia penkityksellä, mikä ratkaisi tilanteen.
Pohdiskellessaan Roberto Carlosin hankintaa Interistä Capello kertoi hämmästyksestään siirron suhteen sanoen, ”En voinut käsittää, että kukaan olisi tarpeeksi typerä luopumaan tällaisesta pelaajasta.” Hän järjesti siirron nopeasti, ymmärtäen sen merkityksen edullisena hintana, ja piti sitä käänteentekevänä hetkenä, joka voisi muuttaa uraa.
Hän kosketti myös joukkueensa dynamiikkaa Tamarazon paluun aikana, väittäen joukkueen olevan enää jäänyt entisistä Galacticoista, kun avainpelaajat kuten Zinedine Zidane ja Luis Figo puuttuivat. Sen sijaan joukkue nojautui uudempiin pelaajiin, kuten David Beckhamiin, jonka hän lopulta päätti sisällyttää otteluihin, huolimatta alussa olleista varauksista seuran viranomaisten taholta.
Capello yllätti monet hylkäämällä Ronaldon, vaikka piti häntä yhtenä suurimmista kyvyistä, joita oli valmentanut. Hän selitti, että Ronaldon haluttomuus ylläpitää kuntoa ja elämäntapavalinnat johtivat lopulta hänen lähtöönsä seurasta. Capello myönsi, että mikäli loukkaantumiset ja henkilökohtaiset valinnat eivät olisi haitanneet, Ronaldo olisi voinut kilpailla Messiä ja Maradonaa vastaan.
Näillä näkemyksillä Capello ei ainoastaan tuo esiin rikasta kokemustaan jalkapallossa, vaan myös valottaa oppitunteja, jotka hän oppi johtaessaan joitakin pelin suurimpia kykyjä.